Kokonaissähkön kulutus
kWh Huomaa, että kiinteistössä vuokralaisena olevan organisaation sähkönkulutuksessa ei ole yleensä mukana kiinteistösähkön osuutta. Tällaisessa tapauksessa sähkönkulutuksen CO2-päästöjen laskenta ei luonnollisestikaan sisällä kiinteistösähkön CO2-päästövaikustusta. Sähkösuunnittelijoilta ja -katselmoijilta sekä toteutetuista energiakatselmuksista saatujen kokemusperäisten arvioiden perusteella tyypillisessä toimistorakennuksessa kiinteistösähkön osuus on 30-50% välillä kokonaissähkönkulutuksesta. Kiinteistösähkö sisältää LVI-laitteiden sähkönkulutuksen, porras- ja aulatilojen sekä pihojen valaistukset, hissit sekä muun muassa mahdollisten räystäskourujen ja ulkoportaiden sähkösulatukset. LVI-laitteiden osuus toimistorakennusten kokonaissähkönkulutuksesta on 30-50% riippuen olennaisesti mm. ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirroista, lämmitys- ja jäähdytystehosta, kostutuksesta jne. Kiinteistösähkön osuus on pienempi, kun toimistorakennuksessa ei ole suuria ilmavirtoja eikä jäähdytystä. Toisaalta, jos jäähdytystä ja sähkölämmitystä on paljon voi kiinteistösähkön osuus olla jopa selvästikin yli 50%.
[ info ]Sähkön mitattu vuosikulutus löytyy energiayhtiön tasauslaskusta.
Huomaa, että sähkönkulutus on joskus ilmoitettu MWh, jolloin se tulee muuttaa kilowattitunneiksi. 1 MWh=1 000 kWh.
[ ohje ]Mikäli tiedossa, muuta tähän sähkön myyjäsi ilmoittama CO2-päästökerroin
gCO2/kWh Mikäli mahdollista, käytä laskennassa ensisijaisesti oman sähkönmyyjäsi ilmoittamaa sähköntuotannon CO2-päästökerrointa. Kertoimen saa tietää soittamalla energiayhtiöön tai etsimällä sen energiayhtiön internetsivuilta, vuosikertomuksesta, ympäristöraportista tai muusta päästötietoja sisältävästä julkaisusta. Jos se ei ole tiedossa, käytä laskennassa Suomen keskimääräistä sähkönhankintaa kuvaavaa päästökerrointa 207 gCO2/kWh.
